Jos emme saa lapsuudessa hyväksyvää kosketusta, saatamme alkaa hakea sitä turvattomilla tavoilla

Hyväksyvän ja turvallisen kosketuksen saaminen ja antaminen ovat perustarpeitamme. Tunto on yksi tärkeimmistä ja varhaisimmin kehittyvistä aisteistamme ja se myös säilyy aisteista pisimpään. Pienelle vauvalle kosketetuksi tuleminen on elintärkeää, ja kosketuksen tarve jatkuu läpi ihmisen koko elinkaaren. Jokainen meistä kaipaa tulla turvallisesti kosketetuiksi. Hyväksyvä kosketus on suostumukseen perustuvaa, toisen rajoja kunnioittavaa ja sillä on turvaa lisäävä vaikutus. Kosketus vaikuttaa myönteisesti kokonaisvaltaiseen kehon ja mielen hyvinvointiin. Kosketuksen puute tai rajoja rikkova kosketus voivat sen sijaan johtaa moneen yksilön terveydelle haitalliseen asiaan, mikäli lapsi ei saa korjaavia kokemuksia haitallisten rinnalle.

Hyväksyvä kosketus on tärkeä osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sillä voi ilmentää ystävyyttä, rakkautta, tukea tai erilaisia tunteita. Lapsuudessa saatu hyväksyvä kosketus on osa turvataitokasvatusta. Turvataitojen avulla lapsi oppii puolustamaan omia rajojaan ja pitämään itseään huolenpidon arvoisena. Niiden kautta lapsi oppii kunnioittamaan itsensä lisäksi myös toisten kehoa, sen rajoja ja ihmisarvoa. Turvataitokasvatus harvoin on etukäteen suunniteltuja keskusteluhetkiä tai harjoitteita. Sen sijaan useimmiten kyse on arjen pienistä hetkistä ja aikuisen mallintamisesta ja arvojen välittämisestä lapsille.

Turvataitojen vahvistamista on kaikki se, miten kohtaamme lasta ja miten asetumme vuorovaikutukseen hänen kanssaan sekä se, miten aikuisina reagoimme erilaisiin vaihtuviin tilanteisiin. Yksi osa turvataitojen vahvistamista on tarjota lapsille ja nuorille mallia turvallisesta kosketuksesta. Lapsi oppii mallintamalla, ja näin hän oppii kunnioittamaan omien rajojensa lisäksi toisten rajoja. Kyky mallintaa on osa sosiaalista oppimista, jota tapahtuu sekä tietoisesti että tiedostamatta. Mallioppimisessa lapsi katsoo, miten aikuiset osoittavat toisilleen turvallista kosketusta tai miten aikuinen osoittaa hoivaa lasta itseään tai muita lapsia kohtaan.

Tarve kosketetuksi tulemiselle on siis universaali, mutta kosketuksen luonne muuttuu väistämättä erilaiseksi eri vaiheissa elämänkaarta. Lisäksi jokainen lapsi ja nuori on erilainen. Toiset hakeutuvat itse lähelle ja syliin, ja toisten kanssa pitää löytää erilaisia tapoja olla kosketuksissa. Tärkeää olisi kuitenkin muistaa, että väylä kosketukselle pysyisi auki, koska kukaan meistä ei ole koskaan liian vanha halaukselle tai sylille tai muulle hyväksyntää ilmentävälle kosketukselle.

Näiden neljän vinkin avulla voit lisätä hyväksyvää ja turvallista kosketusta

Keinoja lisätä hyväksyvää kosketusta arkiseen kanssakäymiseen on monia. Tässä neljä vinkkiä, joilla voit tukea turvallista kosketetuksi tulemista:

1. Pelit ja leikit, joissa on fyysistä koskettamista

Pelit ja leikit, joihin kuuluu toisen koskettaminen joko suoraan tai välillisesti, tarjoavat luontevan hetken antaa turvallista kosketusta iästä riippumatta. Voitte kokeilla esimerkiksi twisteriä, reppuselässä kantamista aikaa vastaan, lattia on laavaa -peliä tai luoda temppuratoja, joissa toisia tulee auttaa etenemisen kanssa. Pelit tuovat usein esiin iloa ja heittäytymistä, joka tukee yhteyden muodostumista.

2. Hiusten letittäminen tai pään rapsutus

Hiusten käsittely vaatii läheisyyttä ja keskittymistä, mikä auttaa luomaan rauhallisen ja turvallisen tunnelman. Voit esimerkiksi tarjoutua harjaamaan toisen hiukset suihkun jälkeen, laittamaan ne aamulla leteille ennen kouluun lähtöä tai rapsuttamaan päästä telkkaria katsoessa. Myös erilaiset kampaajaleikit antavat turvallisen tilan heittäytyä kosketettavaksi pään ja hiusten alueelta. Hiusten letittäminen tai laittaminen on tapa luoda hyväksyvää kosketusta, joka yhdistää ihmisiä ja tuo esiin huolenpitoa ja hellyyttä.

3. Satuhieronta tai esim. nystypallolla hierominen

Satuhieronnassa kosketamme toista pääsääntöisesti selän alueelle, joka on monelle turvallinen paikka ottaa vastaan kosketusta. Satuhierontaa voi tehdä käsin tai hierontapallon avulla. Voitte esimerkiksi pitää rentoutushetken keskellä päivää, hieroa ennen nukkumaanmenoa tai rauhoittua vaikkapa ennen läksyjen tekoon ryhtymistä. Satuhieronnassa lapsi saa olla lempeän kosketuksen kohteena ja harjoitella koskettamaan toista lempeästi, mikäli myös lapsi tekee hieronnan aikuiselle tai toiselle lapselle.

4. Peuhaaminen ja muut painileikit

Etenkin pienten lasten kanssa peuhaaminen ja painileikit ovat turvallinen tapa harjoitella kosketusta myös korkeassa vireystilassa. Painit ja peuhaaminen turvallisen aikuisen kanssa opettavat lasta voimansäätelyssä ja vähentävät tarvetta koskea muita epäsopivin tavoin. Nämä leikit vaativat yhteistyötä ja kommunikaatiota, jotta leikki pysyy jokaiselle mukavana ja kosketus sopivana. Samalla aikuisen on oltava tarkkana havainnoidessaan lasta, jottei vahingossa ylitä lapsen rajoja.

Hyväksyvässä kosketuksessa on tärkeää kunnioittaa sanaa ”ei”

Lapsi tai nuori saa sanoa myös ei ja kieltäytyä kosketuksesta missä vaiheessa toimintaa tahansa. Aikuisen on kuultava tätä pyyntöä ja kunnioitettava sitä. Lasten ja nuorten on tärkeää saada kokemuksia turvallisista vuorovaikutustilanteista, jossa he saavat asettaa rajoja ja niitä kuullaan. Jos lapsi esimerkiksi sanoo, ettei halua enää silitystä, voit kiittää siitä, että hän kertoi ja lopettaa silittämisen. Tai jos lapsi pyytää lopettamaan kutituksen tai kertoo, ettei haluakaan lettiä hiuksiinsa, voit kuulla tätä toivetta ja noudattaa sitä.

Pidäthän myös huolen, ettet loukkaannu lapselle, mikäli hän ilmaisee sinulle rajojaan tai kieltäytyy halauksesta tai suukosta. Tällä saatamme tahtomattamme viestiä lapselle, että hänen tulisi miellyttää aikuista tai rikkoa omia rajojaan, jotta muille ei tule paha mieli. Pahimmassa tapauksessa tätä voidaan käyttää lasta kohtaan hyväksikäyttötilanteissa.

Kosketuksen puutteella voi olla haitallisia seurauksia

Mikäli lapsi jää vaille turvallista kosketusta tai hänen oppimansa malli on omia tai toisten rajoja rikkovaa, se voi johtaa pitkällä aikavälillä moneen haitalliseen asiaan. Ihminen saattaa hakeutua riskialttiisiin suhteisiin, joissa he saattavat etsiä läheisyyttä ja hyväksyntää vaarallisista tai epäterveistä suhteista, mikä voi johtaa esim. kaltoinkohteluun tai hyväksikäyttöön. Kosketuksen puute voi johtaa myös emotionaaliseen eristyneisyyteen. Jotkut voivat turvautua alkoholiin tai muihin päihteisiin yrittäessään paeta yksinäisyyttä tai ahdistusta. Toisinaan ihmiselle voi kehittyä taipumista liialliseen työskentelyyn tai suorittamiseen, jolloin ihminen saattaa upota työhön tai muihin velvoitteisiin yrittäessään saada hyväksyntää. Tämä voi johtaa uupumukseen ja sosiaalisten suhteiden heikkenemiseen. Hyväksyvän kosketuksen puute voi vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen, sillä se voi heikentää immuunijärjestelmää ja lisätä stressitasoja.

Mitä enemmän ja mitä useampi aikuinen voi tarjota lapselle hyväksyvää ja turvallista kosketusta, sitä paremmin lapsi oppii ottamaan sitä vastaan ja tarjoamaan sitä myös muille. Sinulla – lapsen läheisenä aikuisena tai lapsia työssäsi kohtaavana ammattilaisena – on mahdollisuus vaikuttaa myös näihin asioihin omalla esimerkilläsi ja tarjoamalla turvallista kosketusta lähelläsi oleville lapsille.

Anniina Alakärppä
Kirjoittaja on seksuaalikasvattaja, toimintaterapeutti sekä lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja.